Kaapelinvalmistuksen ensimmäinen vuosikymmen 1961 - 1971

Tavaramerkkinä oli RE-KA, tai vaihtoehtoisesti tunnuksena väriltään vihreä lanka.  Raaka-aineista kuparilanka tuli suurimmaksi osaksi Outokummulta Porista. Aivan ohuet langat sitä vastoin ostettiin Suomen Kaapelitehtaalta. Eristykseen ja vaippaan käytettävä muovirae hankittiin Englannista.  

Kaapelien myyntiä hoitamaan oli valittu helsinkiläinen edustusliike, jonka asiakkaina olisi sekä asennusliikkeitä että sähkölaitoksia.  Kun vuoden vaihtuessa oli saatu uusia koneita, päästiin keväällä 1962 valmistamaan myös maakaapeleita, MCMK-laatuja. Samalla yhä suurempia MMJ-poikkipintoja voitiin ottaa valmistusohjelmaan. Tehdastilat alkoivat käydä ahtaiksi, erityisesti vuoden 1964 aikana.  

Kun kaapelitehtaan uudisrakennus Sahanmäessä 15.1.1965 vastaanotettiin, se merkitsi pääsyä omiin, uusiin tehdastiloihin. Tuotannolle aukenivat aivan toisenlaiset laajenemismahdollisuudet , kun seuranneena keväänä siirryttiin uuteen 120 m pitkään rakennukseen. Käyttöön saatiin 1500 m² lattiapinta-alaa ja 13 000 kuutiometriä tilavuutta. Samaan aikaan hankitut uudet koneet nostivat tuotantokapasiteetin tasolle, joka oli huomattavasti silloista myyntiä suurempi.  

1.12.1965 tapahtunut irrottautuminen Rentto Oy:stä ja erillisen osakeyhtiön RE-KA Oy:n muodostaminen oli se kauaskantoinen toimenpide, jolla oli ratkaiseva vaikutus yhtiön myöhempään suotuisaan kehitykseen.  

Vuoden 1966 alusta on REKA Oy kuulunut Suomen Sähkötukkuliikkeiden liittoon. Jäsenyys mahdollisti tukkuliikkeiden hyödyntämisen, ja se vei REKA Oy:n myynnin aivan uusille urille.

Vuonna 1970 yhtiön nimi muutettiin Kaapelitehdas REKA Oy:ksi.

Tekstien lainaus Kaapelitehdas REKA Oy:n syntysanoista, jotka on lausunut sitä koko kymmenvuotiskauden johtanut diplomi-insinööri Onni K. Rentto.